Kuka olet?
Olen Aleksander ”Allu” Navarrete, kolmen lapsen isä Mikkelistä. Kävin täällä peruskoulun, lukion ja mm. armeijan Savon Prikaatissa. Valmistuin Tampereen yliopistossa vuonna 2000. Sen jälkeen olin mikkeliläisen yrityksen ulkomaankomennuksella lähes 15 vuotta. Perheemme palasi Mikkeliin muutama vuosi sitten. Tulin uutena jäsenenä MP:n nykyisen hallitukseen ja olen myös sen varainkeruuryhmässä.
Miten ja milloin päädyit mukaan Mikkelin Palloilijoihin?
MP:llä oli merkittävä rooli minun varhaisnuoruudessani, sillä pelasin 80-90 -lukujen taitteessa MP:n junioreissa monta vuotta aina A-junioreihin saakka. Ulkomaankomennuksella ollessani pelasin yli 30-vuotiaiden kansainvälisessä jalkapalloliigassa ja pärjäsin hyvin siellä MP:stä saaduilla opeilla. Vaikka asuimme ulkomailla, vietimme perheemme kanssa joka kesän Mikkelissä asunnollamme. Pojat pelasivat kesät MP:ssä ja minä MJK:n vuorolla. Taisin siellä tutustua silloiseen MP:n puheenjohtajaan, joka houkutteli minut mukaan MP:n hallitukseen.
Mikä innostaa sinua toimimaan seuratyössä?
Ulkomaan komennuksella ollessani lapseni opiskelivat virallisessa suomalaisessa ulkomaankoulussa, jonka hallituksessa olin alusta saakka. Ensin rivijäsenenä, sitten talousvastaavana ja muuttaman vuoden puheenjohtajana, yhteensä yli 10 vuotta. Työskentelyni ja jalkapallon pelaaminen kansainvälisissä ympyröissä, kertynyt hallituskokemus sekä oma ja poikieni MP:ssä pelaaminen tekivät sen, että nyt uskon voivani antaa seuralle jotakin takaisinkin.
Mitä haluat edistää MP:ssä?
Haluan edistää hallituksessa avointa ja positiivista toimintakulttuuria. Tavoitteenani on vahvistaa seuran hyvää yhteishenkeä ja varmistaa, että viime kauden positiivinen kehitys saa jatkoa. Lupaan tuoda hallitustyöhön mukanani reippaan ja ratkaisukeskeisen otteen.
Kerro jokin hauska tai yllättävä fakta itsestäsi, joka ei liity jalkapalloon.
Tykkään numeroista ja tilastoista. Meillä on ollut yli 20 vuotta asunto Urpolassa. Se sijaitsee mäellä ja alhaalla on ruokakauppa. Kerran kokeilin, montako polkaisua tarvitaan kauppaan pääsemiseksi polkupyöröllä: tasan yksi! Takaisin on sitten ylämäkeä, polkaisuja tulee yli 80.
Mikä on paras MP-muistosi vuosien varrelta?
Minulla on kaksi vahvaa ja hyvää muistoa:
1. Tekemäni voittomaali Jyväskylän HIPPO-turnauksessa 1980-luvun lopussa. Kyseinen turnaus tunnettiin massiivisena koko kaupungin valtaavana tapahtumana, jossa pelattiin useilla eri kentillä ympäri Jyväskylää. Tein sen polvella suoraan kulmapotkusta. Sain niin paljon onnitteluja joukkueelta, että muistan sen tänä päivänäkin hyvin.
2. Pari vuotta sen tuosta teimme pelimatkan Ruotsin Göteborgiin MP:n omalla pelibussilla. Se oli tuolloin älyttömän hieno kokemus teini-ikäisille pojille. Muistan matkan olleen sen verran pitkä, että välillä tuli nukuttua linja-auton lattialla. Minulla on säilynyt siitä reissusta jotain perinteisiä valokuviakin. Itse peleistä en muista muuta kuin sen, että minä pelasin liberona ja Topi Keskisen isä Miika topparina.
Kuvaile MP:tä kolmella sanalla.
Perinteikäs, arvokas, dynaaminen.