EDUSTUS: Kausi oli hieno, vaikka se loppui liian aikaisin


Kapteeni #7 Samuli Hölttä johti joukkojaan edestä. (Kuva: Jukka Laitinen)

MP:n hieno kausi Ykkösessä tuli lauantaina päätökseen, kun Ykkösessä kolmanneksi sijoittuneen MP:n kausi päättyi karsinnan ensimmäisessä vaiheessa. Urskissa todella kosteissa olosuhteissa pelatussa ottelussa SJK Akatemia oli selvin 1-4 -lukemin parempi ja seinäjokiset jatkoivat karsinnan seuraavaan vaiheeseen Gnistania vastaan. Kapteeni Samuli Höltältä jäi kauden neljä viimeistä ottelua väliin, kun hän loukkasi itseään ylemmän jatkosarjan EIF-ottelun loppuhetkillä. Lauantaina Hölttä oli jo vaihtopenkillä, mutta kentälle asti kapteeni ei kuitenkaan tullut, koska ei ollut vielä täydessä pelikunnossa. Nyt kyseltiin häneltä, minkälaisia ajatuksia päättynyt kausi kapteenissa aiheutti.

Kausi tuli lauantaina päätökseen. Päällimmäiset tunnelmat?

– Kaudesta jäi monelta osin sensaatiomainen mutta vähän myös kaksijakoinen fiilis. Alkukaudesta hyvän joukkuekaverin, Joonan, kuolema oli todella raskas asia käsiteltäväksi. Osasimme käsitellä asian kuitenkin joukkueena hyvin ja pelasimmekin Joonan kunniaksi todella  hienon kauden, harmillisesti kruunu eli nousu jäi nyt vain uupumaan.

Joukkue tuli hienosti kolmanneksi Ykkösessä, mutta kausi päättyi karsinnan ensimmäisessä vaiheessa. Mikä lauantaina pelissä meni pieleen?

– Lauantain peliin ei ehkä oltu valmistauduttu henkisesti sataprosenttisesti. Kolmossijaa tuli juhlistettua edeltävänä viikonloppuna ja luultavasti siitä jäi jonkinlaista tyytyväisyyden tunnetta, jonka vuoksi valmistautuminen karsintapeliin jäi heikohkoksi. Joka tuntuu oudolta  ajatukselta, sillä treeneissä viikon ajan oli todella hyvä tekeminen ja henki päällä.

Minkälaista oli viimeiset pelit olla katsomossa/penkillä loukkaantumisen takia?

– Voimasanoilla sitä tunnetta olisi todella helppoa kuvailla, mutta sanotaan nyt niin, että ei se kivaa ollut. Katsomossa pelit ahdistaa, kentällä ei.

MP:tä povattiin ennen kauden alkua Ykkösen hännille, mutta nuori joukkue näytti epäilijöilleen ja pelasi mm. 13 peliä putkeen ilman tappiota. Mikä oli joukkueen salaisuus ja mahtavan tuloksen takana?

– Hyvät pelaajat ja tekemisen kulttuurin ylläpitäminen jokapäiväisessä tekemisessä. Alkukaudesta varmaan oli helppoa sanoa tulosten valossa, että ei nämä pelaajat osaa pelata, mutta kauden alussa me tiedettiin joukkueen sisällä, kuinka hyvään pelaamiseen jokainen pystyy ja se me myös näytettiin.

Minkälaista oli toimia joukkueen kapteenina?

– Tämä nyt oli ensimmäinen kauteni ikinä kapteenina ja tuli huomattua, että nyt olin siihen valmis. Täytyy kiittää jokaista joukkuekaveria siitä, että muitakin vastuunottajia alkoi löytymään kauden mittaan ja jokainen jaksoi painaa töitä läpi kauden selkä limassa. Näin esimerkillisten urheilijoiden ja mukavien ihmisten kanssa pelatessa oli hienoa olla kapteenina.

Mikä oli kauden huippuhetki? Entä mikä suurin pettymys?

– Varmaan Pietarsaari-away jää yhdeksi upeimmista muistoista koko loppu-uralle, sillä samassa paikassa täysin samaan aikaan vuosi aikaisemmin annoin doping-näytteen, josta paljastui syöpä. Vuosi siitä myöhemmin sain tehdä paluun terveenä, tippumaan tuomitun joukkueen kapteenina ja menemällä sarjassa kärkeen voittaen Jaron 0-2 meidän loistavien kannattajien edessä.

– Suurin pettymys taas urheilullisesti oli tämä loppukausi loukkaantumisen merkeissä ja karsintaottelu. Niistä jäi halju maku, mutta loppupeleissä todella hieno kausi meiltä.

Lopuksi kapteeni haluaa esittää kiitokset!

– Iso kiitos kaudesta kaikille taustatoimijoille, jotka mahdollistaa ottelutapahtumat niin kotona kuin vieraissa. Iso kiitos myös Mikkelin kaupungin liikuntatoimelle, Urski oli jälleen tällä kaudella mahtavassa kunnossa. Ja lopuksi suurin kiitos jokaiselle kannattajalle, jalkapallon
pelaaminenhan on pelkästään kansalle viihteen ja ilon tarjoamista, joten tuntui mahtavalta tarjota Teille sitä tällä kaudella. Olitte hienosti mukana niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Tulkaahan taas ensi kaudella puskemaan meitä vielä ylemmäs taulukossa!