Historia lyhyesti vuodesta 1929

Mikkelin Palloilijat perustettiin vuonna 1929, lähinnä innokkaiden koulupoikien toimesta. Perustamiskokous pidettiin 15. päivä maaliskuuta 1929. Kaupungissa ei vielä ennen tuota ollut yhtään palloilun erikoisseuraa. Palloilulajeja harrastettiin tuolloin mm. Kilpa-Veikoissa, Vauhdissa, Jousessa ja kouluissa sekä varuskunnassa.

Jalkapallo ja jääpallo ovat olleet vuosien saatoissa menestyksekkäimmät ja vahvimmat lajit seuran historiassa. Ensimmäinen jääpallopeli pelattiin tapaninpäivänä 1929 Lahden Luistelijoita vastaan. Tuo historiallinen ottelu päättyi MP:n 6 – 0 voittoon ! Jalkapallo tuli mukaan vuonna 1930. Mikkelin Kilpa-Veikot luopui lajista ja antoi sulassa sovussa MP:lle mm. tuohon aikaan ”harvinaiset” jalkapallokenkänsä.

Mikkelin Palloilijoiden lajivalikoimaan tuli mukaan viisikymmentäluvulla lentopallo ja jääkiekko. MP pelasi lentopalloa kaksi kautta SM-sarjassa ja muutaman kauden Suomi-sarjassa. Tuolloin sarjat pelattiin kesällä ja ulkokentillä. MP:n miehet ja myös naiset pelasivat palloa verkon yli Hännin kentällä. Laji kuihtui seurassa vuosikymmenen loppupuolella harrastajien puutteeseen. Jääkiekossa MP pelasi maakuntasarjassa ja Suomi-sarjassa. Seuran parhaat menestykset olivat Suomi-sarjan kolmas tila vuonna 1961, sekä 1957 suomen jääkiekkocupissa semifinaalipaikka. Junioreissa on Mikkelin Palloilijoilla vielä toistaiseksi lyömätön menestys. Seuran A-juniorit saavuttivat SM-pronssia 1961. Neljätoista vuotta kestänyt jääkiekkotoiminta siirtyi vuonna 1970 MP:n ja Pallo-Kissojen kiekkoväen yhdistymisen myötä Jukureille.

Jääpallossa, seuran toisessa valtalajissa parhaat menestykset sijoittuvat kuusikymmentäluvulle. Mikkelin Palloilijat voitti SM-kultaa vuonna 1968 ja seuraavana vuonna joukkue sijoittui hopealle. Nuorissa mestaruus oli voitettu jo 1954 ensimmäisenä mikkeliläisenä palloilujoukkueena. Nuorten mestaruus saavutettiin myös vuonna 1963. Seuran alkuajoista lähtien oli hyvin yleistä, että samat pelaajat pelasivat kesät jalkapalloa ja talvet jääpalloa. Jalkapallo alkoi kuitenkin saavuttamaan jatkuvasti suurempaa jalansijaa seurassa. Tästä johtuen Mikkelin Palloilijoiden pitkä ja perinteikäs jääpallohistoria tuli tiensä päähän vuonna 1977, jolloin lajin perinteitä kaupungissa alkoi jatkamaan Kampparit. Jalkapallo on siis vuosien saatossa jäänyt Mikkelin Palloilijoiden päälajiksi. Vuodesta 1930, jolloin Kilpa-Veikoilta saaduilla nappulakengillä lajia seurassa aloiteltiin on näihin päiviin ennättänyt nahkakuulan ympärillä tapahtua paljon.Mikkelin urheilupuistossa on koettu runsaasti elämyksiä MP:n otteluissa. Monien muistoissa päällimmäisenä ovat kiihkeät paikallistaistot ”rakasta vihollista” Pallo-Kissoja vastaan. Mikkelin Palloilijoiden parhaat saavutukset sijoittuvat 70-luvun ja 90-luvun alkupuolille. Seura voitti Suomen cup-mestaruudet peräkkäisinä vuosina –70 ja 71. SM-hopeaa tuli vuosina –70, –72 ja –91. SM-pronssia vuonna –90. Maininnan arvoinen on lisäksi Viking-cupin voitto vuonna –75.

Mikkelin Palloilijat on aina ollut merkittävä junioriseura ja siitä huomattavimpina saavutuksina ovat A-junioreiden voittamat Suomen mestaruudet vuosina 1976 ja 1998 sekä nappulamestaruus 1974. Lisäksi seuran C14-juniorit saavuttivat Premier Cupissa hopeamitalit vuosina 2006 ja 2008.

Yksi seuran junioritoiminnan peruskivi MP:n jalkapallokoulu on vetänyt nappuloita lajin pariin jo neljänkymmenen vuoden ajan. Myös Suomen jalkapallomaajoukkueet ovat saaneet useita MP:läisiä riveihinsä aikojen kuluessa.

Mikkelin Palloilijat teki vuonna 1971 kotimaisen jalkapallon historiaa perustamalla Suomen ensimmäisen ”mimmijoukkueen”. Samana vuonna alkoi virallisesti suomalainen naisjalkapalloilu. MP:n naisjoukkue ja SM-sarjapaikka siirtyivät PU-62:lle vuonna 1993.

MP Eurocupeissa:
1971 Cup-voittajien cup: MP-Eskisehirspor (Turkki) 0-0, Eskisehirspor-MP 4-0
1972 Cup-voittajien cup: MP-FC Carl Zeiss Jena (Itä-Saksa) 3-2, Jena-MP 6-1
1973 UEFA-cup: MP-Jena 0-3, Jena-MP 3-0
1991 UEFA-cup: MP-Spartak Moskova (Venäjä) 0-2, Spartak-MP 3-1
1992 UEFA-cup: MP – FC Kööpenhamina (Tanska) 0-5, FC K-hamina-MP 5-1

Vuonna 1999 tapahtuneen Mikkelin Palloilijoiden ja Mikkelin Kissojen edustusjoukkueiden yhdistymisen myötä syntyivät FC Mikkeli ja MiPa, joiden harteilla oli kaupungin edustusjalkapallo ja A-nuoret vuoteen 2002 asti. Seurojen välinen sopimus purettiin tuolloin FC Mikkelin talousvaikeuksien vuoksi ja näin edustuspalloilu sekä A-nuoret palautuivat takaisin emoseuroille. Sinivalkoiset palasivat jälleen Urskiin aloittaen kauden 2002 Kakkosen itälohkossa. Vielä ensimmäisenä Kakkosen vuonna nousu takaisin jalkapalloilun parrasvaloihin ei onnistunut, mutta kauden 2003 päätteeksi juhlittiin nousua Ykköseen. Kauden 2006 päätteeksi MP putosi Kakkoseen. 80-vuotisjuhlakaudellaan 2009 MP pelaa edelleen Kakkosessa ja hamuaa nousua takaisin Ykköseen.

Lähteet: MP:n arkisto ja Raimo Tuomen toimittamat MP:n tarina 1929 – 1979 ja Nahkakuulalle kyytiä MP:n jatkotarina 1979 – 1999.

MP:N KUNNIGALLERIA

Suomi 100 -teeman hengessä Mikkelin Palloilijat aloitti oman kunniagalleriansa nimeämisen ennen paikalliskamppailua MP-MiPK kesäkuussa 2017. Seuran merkkihenkilöitä julkistetaan kolmen kauden ajan reilut kolmekymmentä.

Vuonna 1929 perustetun seuran taipaleella on vaikuttanut lukuisia menestyksekkäitä pelaajia ja valmentajia sekä merkittävästi MP:n toimintaan vaikuttaneita seurajohtajia ja muita pitkäaikaisia toimijoita. Pelaajien ja valmentajien kohdalla kunniagalleriaan pääsyn kriteerinä pidetään kuulumista lajinsa valtakunnan huippuihin omana aikakautenaan.

Kunniagallerian valinnat tekee seuran hallituksen valtuuttama raati. Nimetyksi voi 88-vuotiaassa seurassa tulla myös henkilö, joka ei enää vaikuta maallisilla pelikentillä. Valintoja julkistetaan kentällinen vuodessa, aina ennen MP:n Urheilupuistossa pelattavien sarjaotteluiden alkua. Perinne aloitettiin kesäkuussa 2017.

MP:n kunniagallerian jäsenet:

1. Matti “Lane” Vanhanen (s. 1944)
– 20 kautta MP:ssa (1960-79).
– Suomen Cupin voitot vuosina 1970 ja -71, SM hopeaa 1970 ja -72.
– SM-otteluita 235 ja niissä 89 maalia (seuran ennätys), 1 A-maaottelu.
– Jääpallossa Suomen mestaruus 1968 ja yhteensä yli 200 mestaruussarjamaalia.
– Seuran puheenjohtajana 1993-2003, kunniapuheenjohtajaksi 2009.

2. Raimo “Rape” Marttinen (s. 1942)
– 15 kautta MP:ssa (1959-74; -67 HJK:ssa). Pelaajavalmentajana 1968-74.
– Suomen Cupin voitot vuosina 1970 ja -71, SM hopeaa 1970 ja -72.
– Jääpallossa Suomen mestaruus 1968.
– Maajoukkuevalmentajana U18 EM-hopeaa 1975.

3. Antero “Aso” Nikkanen (s. 1946, k. 2008)
– 16 kautta MP:ssa (1962-77).
– Suomen Cupin voitot vuosina 1970 ja -71, SM hopeaa 1970 ja -72.
– SM-otteluita 261 ja niissä 19 maalia, 10 A-maaottelua.
– Jääpallossa Suomen mestaruus 1968, 1 A-maaottelu.

4. Vilho “Ville” Vuohelainen (s. 1923, k. 1997)
– 22 kautta pelaajana ja valmentajan MP:ssa (1946-67).
– Toimi myös seuran johtokunnassa.
– Mukana vahvasti rakentamassa seuraa jalkapallossa ja jääpallossa kohti menestyksen vuosia. Muistetaan erityisesti pitkäaikaisena jalkapallovalmentajana, jonka aikana MP nousi porras portaalta kohti valtakunnan huippua ja saavutti viimein mestaruussarjapaikan vuonna -66.

5. Vilho “Ville” Rajantie (s. 1948)
– 10 kautta pelaajana MP:ssa (1968-77 )
– Suomen Cupin voitot vuosina 1970 ja -71, SM hopeaa 1970 ja -72.
– SM-otteluita 214, 20 A-maaottelua.

6. Pentti “Pena” Toivola (s. 1945, k. 2012)
– 5 kautta pelaajana MP:ssa (1968-72).
– Suomen Cupin voitot vuosina 1970 ja -71, SM hopeaa 1970 ja -72, SM-sarjan maalikuningas 1971.
– SM-otteluita MP:ssa 90 ja niissä 63 maalia.
– Jääpallossa Suomen mestaruus 1968, 3 A-maaottelua, maalikuninkuus 1969.

7. Reino Lemmetty (s. 1921, k. 2004)
– Johtokunnassa 1952 lähtien ja puheenjohtajana 1962-70. Tuona aikana MP nousi ensi kertaa maamme huipulle niin jääpallossa kuin jalkapallossa, siitä osoituksena jääpallon Suomen mestaruus 1968 sekä jalkapallon Suomen Cupin voitto ja SM-hopea 1970.

8. Jorma Pekonen (s. 1935)
– Johtokunnassa 1965 lähtien ja puheenjohtajana 1974-1980. Palloliiton valitusvaliokunnan puheenjohtajana lähes kaksi vuosikymmentä.

9. Antti Ronkainen (s. 1958)
– 12 kautta pelaajana MP:ssa (1973-77, 1985-1987, 1989-1992)
– kaikkiaan 221 mestaruussarjan ja Veikkausliigan ottelua, joissa teki 20 maalia
– Veikkausliigan hopea 1991, SM-pronssi 1978 (Haka) ja Veikkausliigan pronssi 1990 sekä -hopea U17 -maajoukkueessa
– MP:n päävalmentaja 2005-2006
– 13 maaottelua sekä 35 poikien ja nuorten maaottelua

10. Hannu Kaarna (s. 1934)
– jääpallon Suomen mestaruus 1968
– Suomen Cupin voitot vuosina 1970 ja 1971, SM hopea 1970
– Palloliiton kurinpitovaliokunnan varapuheenjohtaja 1980-1986
– Palloliiton Saimaan piirin (nyk. Kaakkois-Suomen piiri) varapuheenjohtaja 1975-1980
– Lisäksi seuran edustajana lukuisissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa
– MP:n ensimmäisen jalkapallokoulun vetäjä 1967 ja MP:n kunniajäsen

11. Tauno Rehn (s.1930, k. 2006)
– ensimmäinen ottelu MP:n riveissä 1947
– johtokunnassa 1970 -luvulla ja puheenjohtajana 1980-1992
– jäsenenä Suomen Palloliiton valiokunnissa
– merkittävä tekijä MP:n 90-luvun menestystarinassa
– MP:n kunniajäsen

12. Urho Hokkanen (s.1915, k. 1992)
– yksi MP:n perustajajäsenistä
– jääpallomies ja toimi jääpallojaoston puheenjohtajana sekä johtokunnassa
– jääpallovalmentaja, parhaana saavutuksena A-nuorten Suomen mestaruus 1963
– palkittu Suomen Palloliiton sekä MP:n kultaisilla ansiomerkeillä

13. Ilkka “Ili” Mäkelä (s. 1963)
– MP:n pelaaja (1980-82, 1984, 1990-96), päävalmentaja (2015-2017) ja toiminnanjohtaja (2015-2017)
– pelasi yhteensä 440 pääsarjaottelua, joissa teki 44 maalia ja 11 A-maaottelua
– Nappulamestaruus 1974 (MP)
– pelaajana Veikkausliigan pronssi 1990 ja hopea 1991 (MP), pronssi 2001 ja hopea 2002 (MYPA), Suomen Cupin voitto 1983 (Kuusysi), 1985 ja 1988 (Haka)
– valmentajana mestaruus 2005 (MYPA) ja pronssi 2008 (FC Lahti), Vuoden Liigavalmentaja 2005
– pelasi urallaan MP:ssä, Kuusysissä, Hakassa, RoPS:ssa, MYPA:ssa ja FC Lahdessa

14. Perhe Kangaskorpi
Heikki Kangaskorpi (s. 1950)
– pelasi MP:ssä kaikki juniori-ikäluokat ja edustusjoukkueessa jo 16 -vuotiaana, 2 kautta 70 -luvulla HJK:ssa
– Suomen Cupin voitot vuosina 1970 ja -71
– 4 Euroopan Cup voittajien cup -ottelua sekä 3 nuorten ja 4 poikien maaottelua
Marketta “Tirppa” Kangaskorpi (s. 1948)
– pelasi Suomen ensimmäisessä naisjoukkueessa (MP)
– huoltaja ja naistoimikunnan jäsen
Jokke Kangaskorpi (s. 1972, k. 2009)
– pelasi MP:ssä kaikki juniori-ikäluokat ja edustusjoukkueessa jo 15 -vuotiaana
– pelasi kaikkiaan 244 pääsarjaottelua, joissa teki 34 maalia
– edusti myös Valkeakosken Hakaa (mestaruus 1995), TPV:tä ja KTP:tä sekä pelasi 2 kautta Ruotsissa
– 11 maaottelua sekä 25 nuorten ja 30 poikien maaottelua
– Vuoden lupaavin pelaaja Suomessa 1987
– pelasi myös jääpalloa Kamppareissa
Juuso Kangaskorpi (s. 1975)
– pelasi MP:ssä kaikki juniori-ikäluokat
– päävalmentaja (2009-10) sekä juniorivalmentaja
– pelasi Veikkausliigassa kaikkiaan 373 ottelua, joissa teki 39 maalia
– edusti myös MYPA:a, VPS:ää (Liigacupin voitto) sekä Valkeakosken Hakaa (2 mestaruutta ja Suomen Cupin voittoa)
– 7 maaottelua sekä 42 poikien ja nuorten maaottelua
– MP:n hallituksen jäsen sekä todellinen seuran monitoimimies

15. Tibor Gruborovics (s. 1959)
– MP:n pelaaja (1989-95, 1997), päävalmentaja (1996,2013-2014) ja juniorivalmentaja
– pelasi yhteensä 177 pääsarjaottelua, joissa teki 20 maalia ja lisäksi 9 ottelua Ykkösessä
– pelasi Unkarissa 140 pääsarjaottelua, joissa teki 15 maalia
– pelaajana Veikkausliigan pronssi 1990 ja hopea 1991
– Tiborin poika Tamás on myös pelannut MP:n edustusjoukkueessa (2002-04)

16. Timo-Pekka “Ville” Viitikko (s. 1967)
– pelasi MP:ssä kaikki juniori-ikäluokat sekä edustusjoukkueessa 1985-99
– pelasi yhteensä 207 pääsarjaottelua, joissa teki 4 maalia ja lisäksi myös otteluita Ykkösessä
– pelaajana Veikkausliigan pronssi 1990 ja hopea 1991
– toimi MP:n johtokunnassa/hallituksessa 2003-2013 sekä vastasi pitkälti pelaajahankinnoista ja pelaajasopimuksista
– isoveli Juha pelasi myös MP:n edustusjoukkueessa aiemmin samalla pelipaikalla ja häntä kutsuttiin myös samalla lempinimellä